Arvonmääritys taipuu moneen

Arvonmääritystä tulisi hyödyntää nykyistä huomattavasti enemmän myös strategisessa johtamisessa.

Yrityksen arvonmääritys mielletään perinteisesti asiaksi, jota tarvitaan vain yrityskauppatilanteissa. Arvonmääritystä voidaan kuitenkin hyödyntää yrityskauppatilanteen lisäksi hyvin moneen tarkoitukseen. Käyttötilanteita ovat mm. suuret investoinnit ja kehityshankkeet, rahoitusjärjestelyt, strategiavalinnat, sukupolvenvaihdokset, portfolioanalyysit, kannustinjärjestelmät, sijoitukset, fuusiot, diffuusiot, osakeantihinnoittelut ja vähemmistöjen lunastukset.

Ammattiomistajat seuraavat yrityksen arvon kehittymistä ja kehittävät yrityksen toimintaa arvo-ohjureiden avulla, huomioiden investoinneissa ja muissa päätöksissä niiden vaikutuksen yrityksen arvoon. Myös muut omistajat voivat käyttää arvonmääritystä yrityksen strategisena työkaluna ja kehittää yrityksen arvon seuraamisesta osana päätöksentekoprosessia.

Arvonmääritys toimii myös nykyisessä häiriötilanteessa päätöksenteon tukena, kun valitaan toteutettavia toimenpidevaihtoehtoja.

Arvonmääritys yrityskaupoissa

Arvonmääritys kuuluu luontaisesti yrityskauppaprosessiin, sillä kaupan kohteena olevalla yrityksellä on oltava jokin arvo, johon kauppahinta perustuu. Riippumattoman tahon tekemä arvonmääritys on luotettava lähtökohta kauppahintaneuvotteluille. Täytyy kuitenkin muistaa, ettei yrityksellä ole yhtä oikeaa hintaa, vaan sen hinta riippuu myös ostajasta. Kaupat syntyvät silloin, kun myyjän ja ostajan hinta kohtaavat. Huolellisesti laadittu arvonmääritys kertoo, mistä yrityksen arvo muodostuu ja miten se on perusteltavissa.

Pörssissä listatuille yrityksille muodostuu niin sanottu markkina-arvo joka päivä. Silti kaikki sijoittajat eivät ole samaa mieltä yrityksen arvosta, vaan näkemys saattaa helposti erota esim. +/- 20 % päivän kurssista. Vastaava ilmiö tapahtuu, kun uusi yritys listautuu pörssiin. Osa sijoittajista pitää merkintähintaa liian kalliina ja osa niin halpana, että osaketta kannattaa rohmuta. On myös olemassa listaamattomien yritysten kauppapaikkoja. Niidenkin osalta erot myynti- ja ostotarjousten välillä voivat olla merkittäviä.

Silloin, kun ollaan myymässä yritystä, arvonmäärityksen avulla voidaan hahmottaa hintataso, jonka alle omistajan ei periaatteessa kannata myydä yritystä. Lisäksi voidaan arvioida eri ostajakandidaattien kannalta hintataso, jonka kukin ostaja voisi enimmillään maksaa. Yrityksellä voi olla monta eri hintaa ostajatahosta riippuen. Ostajan kannalta hinta, joka sen kannattaa maksaa, riippuu useista ns. synergiatekijöistä, jotka ovat ostajakohtaisia. Varsinaiset kaupat syntyvät silloin, kun ostajan ja myyjän hinta kohtaavat, mikä kuvaa siten oikeata yrityksen arvoa.

Vastaavasti ostettaessa yritystä, voidaan määrittää maksimihinta, joka yrityksestä voidaan maksaa tuhoamatta omistuksen nykyarvoa.

Pörssissä noteeratut yritykset ovat jo vuoden 2005 alusta laatineet ns. IFRS-tilinpäätöksen. IFRS toi mukanaan vaatimuksen tehdä liikearvotestauksia kaikista niistä liiketoimintayksiköistä, jotka on ostettu yhtiöön ja joiden osalta on taseessa liikearvoa. Testaus on tehtävä vuosittain tai aina, kun on olemassa riski, että ostetun kohteen arvo on alentunut. Kun arvo on laskelmien mukaan alentunut, yhtiön tulosta rasitetaan entisaikojen liikearvopoiston sijaan liikearvon arvonalennuksella.

Liikearvotestaus on käytännössä arvonmääritys, joka tehdään oston yhteydessä ja toistetaan vuosittain tai riskitapauksissa useamminkin. Hyvänä puolena asiassa on, että arvonmääritysmenetelmät ovat muuttuneet osin standardinomaisiksi. Sitä kautta ymmärrys arvonmäärityksestä on levinnyt myös perinteisen, valtaosalla yrityksistä käytössä olevan, IAS-tilinpidon puolelle.

Arvonmääritys strategisena työkaluna

Kun yhtiöllä on perusliiketoiminta siinä vaiheessa, että omistajat miettivät esimerkiksi erilaisia kasvumahdollisuuksia, arvonmääritysprosessi on oiva työkalu tukemaan päätöksentekoa. Yrityksellä voi olla useita eri vaihtoehtoja toteuttaa kasvua ja parantaa kannattavuutta, esim. orgaaninen kasvu vs. yritysosto tai nopea kasvu vs. maltillinen kasvu.

Vaihtoehtojen objektiivinen vertaileminen on usein hankalaa ilman kyllin yksiselitteistä tarkastelutapaa. Arvonmääritys tarjoaa siihen hyvän työkalun. Kun eri vaihtoehdoilla on saatu lasketuksi yrityksen arvo, on syytä varautua perustelemaan hyvin, mikäli ei valita sitä vaihtoehtoa, joka tarjoaa parhaan arvon. Esim. investointivaihtoehdon riskisyyteen vetoaminen ei ole perusteltua, sillä tällaiset riskitekijät olisi tullut ottaa huomioon jo arvonmäärityslaskelmissa.

Määritettäessä yrityksen ns. portfoliostrategiaa, arvonmäärityksen avulla voidaan kohdistaa rajalliset investointirahat sellaisiin kohteisiin/liiketoimintoihin, jotka tuottavat parhaan lisäarvon. Eri liiketoiminnoille laaditaan liiketoimintasuunnitelmat ja arvonmäärityksen avulla mitataan niiden lisäarvopotentiaali eli mahdollisuus kasvattaa omistuksen arvoa. Perinteinen tapa on ollut jakaa investointirahat toteutuneen suorituksen perusteella, mikä ei kuitenkaan johda parhaaseen lopputulokseen yrityksen arvon kannalta.

Käytettäessä arvonmääritystä yrityksen eri investointivaihtoehtojen vertailuun, ei lähtöarvon oikeellisuus ole aina oleellisen tärkeää. Vaikka lähtöarvoon sisältyisi epävarmuutta, on arvonmääritysmenetelmillä kuitenkin laskettavissa eri investointivaihtoehdoilla aikaansaatava lisäarvo.

Arvonmäärityksen laadinta

Yritys voi laatia arvonmäärityksen itse tai tilata sen ulkopuoliselta asiantuntijalta. Laskentamallit ovat melko yksinkertaisia ja kaikkien saatavilla. Ulkopuolisen arvonmäärittäjän etuna on usein kokemus. Lisäksi ulkopuolinen asiantuntija voi prosessin yhteydessä huomata asioita, joihin yrityksen sisällä ei välttämättä kiinnitettäisi huomiota. Tällöin jo arvonmääritysprosessista saadaan arvokasta uutta tietoa yrityksen johdon käyttöön.

Ihannetapauksessa arvonmääritys tapahtuu siten, että arvioitavasta kohteesta on historiallisten ja nykyisten taloudellisten tietojen lisäksi käytettävissä huolellisesti laadittu liiketoimintasuunnitelma numeerisine ennusteineen. Tällöin arvonmääritys perustuu syvälliseen analyysiin yhtiöstä. Vaihtoehtona on aina olemassa ns. ”quick and dirty”-prosessi, joka voidaan laatia joko täysin ulkoisilla tiedoilla tai yhteistyössä yrityksen kanssa. Arvonmääritys on kuitenkin yhtä luotettava kuin sen epävarmin olettamus, joten mitä huolellisemmin arvonmääritys laaditaan, sitä luotettavampia tuloksia se antaa.

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme, niin kerromme lisää palveluistamme. Välitöntä tukea saat soittamalla tai chat-palvelun kautta.

Ota yhteyttä

Martin Krokfors

Partneri

+358 40 042 4179

etunimi.sukunimi@cag.fi