EU-rahoituksen käyttöä Suomessa lisättävä – jos ei hae, ei saa

7.10.2020 Rahoitus- ja pääomajärjestelyt

Euroopan Unionin instituutiot ja ohjelmat tarjoavat monipuolisen valikoiman rahoitusta yritysten kehittämiseen. EU-rahoitus koskee kaiken kokoisia yrityksiä – start-upista suureen yritykseen saakka. Rahoitusohjelmat ovat lainoja, takauksia, pääomasijoituksia, T&K-tukia sekä suoria tukia investointeihin ja kehittämiseen.

Rahoituksesta päätetään joko komissiossa (kuten Horisontti), Euroopan Investointipankissa (kuten ESIR), kansallisissa toimijoissa (Finnvera, Business Finland, Teollisuussijoitus) tai alueilla ELY-keskuksissa.

EU:ssa yrityksiin kohdistuvien rahoitustoimien budjeteista ja säädöksistä päätetään budjettikausittain. Nykyinen vuosien 2014–2020 budjettikehys on tulossa päätökseen. Koronan ja Brexitin vuoksi sen rahoitustoimet jatkuvat joiltakin osin aina vuoteen 2023. Eurooppa-neuvosto päätti seuraavan vuosia 2021–2027 koskevan budjettikehyksen mitoituksen ja päälinjat rahoituksen käytöstä heinäkuussa. Samassa kokouksessa EN päätti EU:n elvytysrahoituksesta jäsenmaille.

ESIR-rahoitus teollisiin hankkeisiin jäänyt Suomessa vähäiseksi

Nykyisen kehyskauden uutuus oli Euroopan Strategisten Investointien Rahasto (ESIR). Se myöntää riskilainoja julkisiin ja yksityisiin hankkeisiin tavoitteena yksityisten pääomien mobilisointi. Tavoitteena on yhteensä 750 miljardin euron uudet investoinnit; siitä noin 70 % on saavutettu. Rahastoa hallinnoi Euroopan Investointipankki (EIB), joka hyväksyy hankkeet. Pääasialliset teemat ovat pk-yritykset, digikehitys, energia, ympäristö ja julkiset infrainvestoinnit. Pk-yritysten osuus rahoituksesta nousi alkuvaiheen tavoitetta (25 %) suuremmaksi ja on tällä hetkellä 34 %.

Suomeen ESIR-rahaston rahoitusta on tätä kirjoitettaessa osunut hieman yli miljardi euroa. ESIR-rahoitus teollisiin hankkeisiin on jäänyt Suomessa selvästi vähäisemmäksi kuin monissa muissa maissa; jos ei hae, ei voi saada. Merkittävin hanke on Äänekosken biojalostamon saama riskilainoitus.

Pk-yritysten ja ns. MidCap-yritysten EU-rahoitus ja rahoituksen haku on ollut aktiivisempaa. Se muodostuu lainoista, takauksista ja pääomasijoituksista. EIB-ryhmään kuuluva Euroopan Investointirahasto (EIF) pääomittaa yksityisiä pääomasijoitusrahastoja. InnovFin-rahoitus innovatiivisten pk-yritysten hankkeissa on riskinjakoa EIF:n ja pankkien kesken niiden myöntäessä lainoja asiakkailleen (riskinjako 50 % / 50 %). EIF jakaa myös sijoitusriskiä TESI:n kanssa ja TESI tekee suoria sijoituksia teollisiin hankkeisiin.

EU:n tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelma Horisontti keskittyy eurooppalaiseen huippututkimukseen ja jäsenmaiden yhteisten tutkimushankkeiden rahoittamiseen. Meneillään olevalla kaudella Horisontti avautui myös yksittäisten pk-yritysten hankkeiden rahoittamiseen. Suomeen on tullut Horisontti-rahoitusta noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Suurin saaja on ollut Helsingin yliopisto.

Pk-yrityksille rahoitusta ELY-keskusten ja pankkien kautta

Suomen EU-jäsenyyden alusta (v. 1995) alkaen pk-yritystoiminnan kehitystä on tuettu Euroopan aluekehitysrahastosta. Sitä hallinnoivat ELY-keskukset. Rahoitus kohdistuu kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja investointeihin. EAKR vaatii rinnalleen kansallisen osarahoituksen. EAKR-rahoitus keskittyy alueiden kehityserojen vuoksi Itä- ja Pohjois-Suomeen, mutta ulottuu koko maahan. Investointituet pienelle yritykselle voivat olla enimmillään 35 % hyväksyttävistä kustannuksista.

Kauden 2014–2020 uusi instrumentti EAKR:ssa oli pk-yritystakaus (SME Initiative). Se toimii pankkien kautta, kuten InnovFin-takaukset. EIF jakaa lainoihin liittyvän riskin yhdessä pankin kanssa (50 %/ 50 %), jolloin lainoja hakevien yritysten vakuusvaatimukset keventyvät. Käytännössä kaikki suomalaiset pankkiryhmät myöntävät pk-takauksia. Instrumentin saaman suosion vuoksi sitä lisäpääomitetaan parhaillaan. Finnvera voi täydentää pk-takausta kansallisella lisätakauksella.

Kauden 2021–2027 EU-rahoitus vielä avoin

Seuraavalla kehyskaudella ESIR-rahasto muuttuu InvestEU-rahastoksi ja sen tavoitteellinen volyymi uusista investoinneista nousee. Nykyisen ESIR-rahaston toimikausi on käytännössä loppunut koskien uusia rahoitushakemuksia. InvestEU käynnistyy sen jälkeen, kun EU:n instituutiot ovat päässeet lopulliseen sopuun alkavan kehyskauden (2021–2027) EU-budjetista ja sen toimeenpanoa säätävästä lainsäädännöstä. InvestEU-rahaston pk-yrityksiin kohdistuvan rahoituksen yksityiskohdat ovat vielä avoimia.

EAKR-rahoitukseen ja sen kansalliseen vastinrahoitukseen perustuvat ELY-keskusten investointi- ja kehittämisavustukset jatkunevat suunnilleen nykyisellä tasollaan ja sisällöllään. Pankkien kautta toimivan pk-takauksen jatko on vielä avoin.

EU:n elvytysrahoituksesta Suomeen noin 3 mrd. euroa – painopistealueina Green Deal -hankkeet ja digitalisaation vauhdittaminen

EU:n elvytysrahoituksesta koronan aiheuttamien talousongelmien lievittämiseksi päätettiin Eurooppa-neuvostossa samaan aikaan rahoituskehyksen kanssa. Seitsemän vuoden budjettikehys on noin 1100 mrd. euroa ja elvytysrahoitus 750 mrd. euroa jakaantuen vuosille 2021–2023.

Suomeen tulee elvytysrahoitusta nykyisen arvion mukaan noin 3 mrd. euroa. Suomi tekee sen käytöstä kansallisen elvytyssuunnitelman, jonka komissio käsittelee. Elvytysrahoitus tulee käyttää vuosina 2021–2023.

Rahoituksen kokonaisuudesta vähintään 35 % tulee käyttää Green Deal -rahoitukseen eli ilmastomyönteiseen toimintaan, kuten fossiilienergian korvaamiseen uusiutuvalla energialla ja fossiiliraaka-aineiden korvaamiseen bioperäisillä raaka-aineilla. Vähintään 20 % rahoituksesta tulee käyttää digikehityksen vauhdittamiseen, kuten kattavien sähköisten yhteyksien rakentamiseen.

Suomen elvytyssuunnitelman valmistelu on aloitettu valtiovarainministeriön johdolla ja kaikkiin maakuntiin ulottuvalla informaatiotapahtumien sarjalla. Se käynnistyi 21.9. Oulussa. Hallitus määritteli elvytysrahoituksen käytön painopisteet alustavasti budjettineuvottelussaan. Ne eivät vielä anna vastausta siihen, kuinka paljon elvytysrahoituksesta tulee kohdistumaan yrityksiin.

Jos tavoitellaan talouden ja työllisyyden nopeaa elpymistä, yritysrahoituksen osuuden pitäisi olla merkittävä. Uudet työpaikat syntyvät yrityksissä.

Jussi Yli-Lahti, Senior Advisor, puh. + 358 50 396 1072, jussi.ylilahti@cag.fi

Kirjoittaja toimii CAG:lla Senior Advisorina erikoistumisalueenaan EU-rahoitus. Jussi on perehtynyt EU-rahoitukseen aiemmissa tehtävissään ministeriöissä ja EU:ssa. Hän on toiminut mm. TEM:in lähettämänä aluepolitiikan erityisasiantuntijana Brysselissä.

 

Sopiiko EU-rahoitus yrityksellesi? Ota yhteyttä, niin selvitetään, mihin rahoitusohjelmaan hankkeesi sopii. Rakennamme rahoitussuunnitelman ja avustamme hakemusten teossa.