Hyvä kassanhallinta tukee yrityksen liiketoimintaa

Kun yritys osaa suunnitella maksuvalmiutensa systemaattisesti, se voi saavuttaa paremmin useita liiketoiminnan kannalta keskeisiä tavoitteita. Kassanhallinnan päätavoitteena on varmistaa, että yrityksen kassassa on riittävästi rahaa pakollisista menoista suoriutumiseen, mutta lisäksi hyvä kassanhallinta tuo säästöjä, järkeistää yritysjohdon ajankäyttöä, antaa yrityksestä luotettavan kuvan rahoittajille ja tavarantoimittajille sekä auttaa hyödyntämään pääomia paremmin.

Lähes puolet konkursseista aiheutuu likviditeettiongelmista. Vaikka yritys olisi kannattava, voi esim. kasvun aikaansaama käyttöpääoman tarve ajaa yrityksen maksuvaikeuksiin. Hyvällä kassanhallinnalla yritys voi sekä välttää maksuvaikeuksia että vakuuttaa luotonantajansa ja toimittajansa siitä, että ongelmat ovat tilapäisiä.

Yrityksen maksutapakäyttäytyminen vaikuttaa luottotietoyhtiöiden tekemään reittaukseen ja luottomääräsuositukseen. Tavarantoimittajat käyttävät tietoja päättäessään maksuehdoistaan ja myöntämistään limiiteistä.

Säännöllisesti päivitettävät kassaennusteet antavat yritykselle aikaa reagoida vaikeaan likviditeettitilanteeseen ajoissa. Se voi esimerkiksi ajoissa pyytää lisää maksuaikaa tavarantoimittajiltaan. Ennalta sopiminen on normaalia bisnestä. Sen sijaan, jos yritys on hiljaa ja myöhästelee maksuissaan, asia muuttuu selittelyksi ja yrityksen uskottavuus kärsii.

Tarkkoja kassaennusteita käyttävällä yrityksellä pysyy hyvät suhteet luotonantajiin. Se ei ajaudu huonon hallinnan takia tarpeettomiin kassakriiseihin, jotka helposti tekevät pankin nihkeäksi. Lainojen lyhennysten ja korkojen maksamatta jättäminen ilman ennakkoilmoitusta on typerää. Pankin kanssa on paljon helpompi sopia etukäteen maksujärjestelystä, etenkin, kun kassabudjetin perusteella pystytään luotettavasti ennakoimaan, milloin yritys pystyy maksut hoitamaan.

Ylimalkaisen kassanhallinnan yrityksessä liian suuri osa johdon ajasta kuluu äkkinäisten maksuvalmiuskriisien hoitamiseen. Varsinkin pienissä yrityksissä tämä on todellinen ongelma.

Hyvän kassanhallinnan avulla voidaan myös saada säästöjä ja tuottoja. Se auttaa välttämään turhia viivästysmaksuja ja -korkoja sekä hyödyntämään tavarantoimittajien tarjoamia kassa-alennuksia. Hyvällä suunnittelulla voidaan myös välttää turhaa lainanottoa, kun maksuja järjestelemällä saadaan kassa riittämään.

Yrityksille kertyy ajoittain myös ylikassaa. Päiväkohtainen kassabudjetti tuo esiin kassa-alijäämien lisäksi myös kassaylijäämät. Ylikassa on saatava tuottamaan. Kassabudjetin avulla saadaan varmuus siitä, kuinka pitkäksi aikaa kassaylijäämää voidaan sijoittaa.

Kassabudjetti on väline hyvään kassanhallintaan

Kassaan ja kassasta maksuja voidaan hoitaa kokemuksen perusteella tai peukalosääntöjä käyttäen, mutta tällöin maksuvalmiussuunnittelu ei ole systemaattista. Systemaattinen maksuvalmiussuunnittelu tapahtuu kassabudjetin avulla. Kassabudjetteja voidaan laatia vuosi-, kuukausi-, viikko- ja päivätasolla. Kassabudjetin tavoitteena on osoittaa käyttöpääoman riittävyys jokaisena ajankohtana, eikä pelkästään yhteensä vuoden lopussa, ja sen vuoksi budjetin tarkkuustaso valitaan yrityksen tilanteen mukaan. Budjetoinnin tulee tapahtua rullaavasti. Vuosibudjetti puretaan kuukausitasolle ja kassabudjettia tarkennetaan, kun se on ajankohtaista. Lyhyen ajan kassavirtaennuste tuleville viikoille voidaan laatia jopa päivätasolla, jos yrityksen maksuvalmius on kriittinen.

Maksuvalmiussuunnittelun hyödyt

Systemaattisen maksuvalmiussuunnittelun avulla voidaan:

• välttää selvitystila/konkurssi,
• välttää kalliita erehdyksiä,
• järkeistää yritysjohdon ajankäyttöä,
• antaa luotettava kuva lainanantajille,
• hyödyntää pääomia paremmin.

Jos tarvitset apua yrityksesi maksuvalmiussuunnitteluun, ota yhteyttä.

Ota yhteyttä

Heimo Hakamo

Toimitusjohtaja

+358 40 097 6100

etunimi.sukunimi@cag.fi

LinkedIn