Tilinpäätösanalyysi poikkeustilanteessa – osa I

Tilinpäätösanalyysissa tutkitaan yrityksen kannattavuutta ja taloudellista tilaa käyttämällä hyväksi yrityksen tilinpäätöstietoja. Tilinpäätöksestä voidaan laskea useita tunnuslukuja, joiden avulla yrityksiä voidaan vertailla keskenään.

Pelkkiä tunnuslukuja vertaamalla saadaan vain suuntaa antavia tuloksia, ja tunnuslukuihin perustuvat vertailut ovat useimmiten valideja vain saman toimialan ja kokoluokan yritysten kesken.

Useat tekijät voivat vääristää tilinpäätöksestä saatavaa informaatiota, ja etenkin poikkeusoloissa tulee olla erityisen huolellinen tilinpäätösanalyysia laadittaessa ja kiinnittää huomiota mm. eri vuosien tilinpäätöstietojen vertailtavuuteen.

Tilinpäätösanalyysin kohde

Tilinpäätösanalyysin aluksi on syytä tarkistaa, onko kyseessä itsenäinen yritys, vai kuuluuko yritys konserniin. Pienissä yhtiöissä konsernitilinpäätöstä ei ole pakko laatia, mutta rahoittajat usein sellaista kuitenkin vaativat, koska konsernitilinpäätöksessä eliminoidaan keskinäiset tapahtumat, eivätkä ne silloin vääristä tulosta tai tasetta.

Tilinpäätöksestä selviää useimmiten suoraan omistuksellisessa yhteydessä olevat yhtiöt. Yrityksellä voi olla myös muita läheisiä yhtiöitä, joiden vuoksi tilinpäätöstiedot voivat vääristyä. Näistä voidaan saada tietoa yrityksen vastuuhenkilötietojen kautta, kun katsotaan, missä muissa yhtiöissä vastuuhenkilöt toimivat. Mikäli asia on riskien hallinnan kannalta oleellinen, voi kysymykset mahdollisista läheisistä yhtiöistä esittää suoraan tarkasteltavan yhtiön vastuuhenkilöille.

Muutokset tilinpäätöskäytännöissä tai tilinpäätöksen sisällössä

Tilinpäätöskäytäntöjen tai tilinpäätöksen sisällön muuttaminen vaikeuttavat tilinpäätöksen vertailtavuutta edellisiin vuosiin nähden. Yrityksen tulisi kertoa muutoksista toimintakertomuksessa ja/tai taseen liitetiedoissa. Mahdollisia muutoksia ovat mm. seuraavat:

• tilikauden pituuden muuttaminen
• siirtyminen IFRS-kirjanpitokäytäntöön
• siirtyminen osatuloutuksen käyttämiseen keskeneräisen tuotannon ja/tai fuusioiden, diffuusioiden, liiketoimintakauppojen, ostojen ja myyntien osalta
• omaisuuserien arvonmuutokset, arvonkorotukset
• poistokäytännön muutokset.

Tällä hetkellä on keskeistä selvittää myös koronan aiheuttamat poikkeukset yrityksen toimintaan. Niistäkin yrityksen tulisi kertoa toimintakertomuksessaan.

Tuloslaskelma

Tuloksen analysoinnissa aloitetaan liikevaihdon kehityksestä. Toimintakertomuksesta tai mahdollisista liitetiedoista voi saada informaatiota liikevaihdon rakenteen muutoksista.

Liiketoiminnan muihin tuottoihin saattaa sisältyä kertaluonteisia, perusliiketoiminnan ulkopuolisia tuottoja, joiden oikea paikka voisi olla myös satunnaisissa tuotoissa. Mikäli niiden määrä on huomattava, on syytä tarkastella, miltä yrityksen tulos näyttäisi ilman ko. tuloja. Kassavirtamielessä muut tulot voivat olla tarkasteluvuoden osalta samanarvoista kassavirtaa, mutta mikäli kyse on kertaluonteisesta erästä, se on syytä ottaa huomioon arvioitaessa yrityksen tulevaa kehitystä.

Kannattavuuden analysointi alkaa kustannusrakenteen vaihteluiden ja poikkeuksellisten muutosten tarkastelusta, mieluiten pitkän, 4–5 viimeisen tilikauden muodostaman aikasarjan avulla. Analysoinnissa tarkastellaan ainekäyttöprosenttia, henkilöstökulujen osuutta liikevaihdosta sekä liiketoiminnan muiden kulujen osuutta. Jos käytettävissä on toimialatietoa tai tietoja vertailuyrityksistä, tuovat ne lisätukea analyysiin. Jos tarkasteltavassa kaudessa on selviä poikkeamia edellisvuoteen verrattuna, on tarkastelu syytä ulottaa myös taseeseen, sillä sieltä voi löytyä selittäviä tekijöitä.

Mentäessä tulostarkastelussa käyttökatteen alapuolisiin eriin, tulee ensimmäisenä tarkastelun kohteeksi yrityksen poistokäytäntö. Suunnitelmanmukaiset poistot olisi hyvä mitoittaa käyttöomaisuuden todellisen arvon laskun ja kulumisen mukaan, mutta usein näkee toimialan sisälläkin merkittäviä vaihteluita poistoajoissa, mikä häiritsee yritysten kannattavuusvertailuja.

Vuodesta 2016 lähtien erilaisten kehittämishankkeiden aktivoinnin vaatimukset ovat muuttuneet väljemmiksi ja niiden käyttö näyttää yleistyvän. Koronan aikana ovat monet yritykset liiketoiminnan volyymin laskiessa keskittyneet liiketoiminnan kehittämiseen. Aktivoidut kehittämiskulut vähentävät tuloslaskelman kulueriä, mutta näkyvät taseessa lisääntyvinä kehittämiskuluina.

Mikäli yritys on tehnyt yritysostoja, tulisi liikearvopoistojen osalta arvioida niiden riittävyys. Jos käytettävissä on poiston kohteena olevan yrityksen tilinpäätös, voidaan siitä saada tukea poistojen tasoon. Joissain tapauksissa yhtiöt ovat tehneet ensin useita yritysostoja, ja tulos on ollut tappiollinen liikearvopoistojen johdosta. Kun sitten on alettu valmistella listausta ja siirrytty kirjanpidossa IFRS- standardiin, tulos onkin muuttunut positiiviseksi, koska liikearvot testataan ostokohteista vuosittain. Mutta ihmetystä herättää aina, kun liikearvot ovat huomattavat, jopa suuremmat kuin oma pääoma.

Tase

Taseen vasen puoli kuvaa yrityksen eri omaisuuseriä, jotka jakaantuvat karkeasti käyttö-, vaihto- ja rahoitusomaisuuteen. Analyysissä pyritään arvioimaan, ovatko eri omaisuuserät taseessa käyvissä arvoissa. Usein tehty havainto on, että huonoina aikoina taseeseen kertyy yliarvostusta ja hyvinä aikoina kirjataan sitten alas vanhoja yliarvostuksia. Näistä saattaa löytyä mainintoja taseen liitetiedoista. Mikäli sieltä ei löydy tarvittavaa informaatiota, voi vihjeitä löytyä eri kustannusten suhteellisten osuuksien kasvusta tai laskusta, riippuen suhdannetilanteesta ja/tai yrityksen tuloksesta.

Tilintarkastuksessa pyritään tarkastamaan eri tase-erien käypä arvo ja kuranttius. Joskus voi olla myös niin, että tase-erät ovat aliarvostettuja. Tilinpäätösanalyysiohjeiston mukaan asia voidaan ottaa huomioon tarkasteltaessa yrityksen vakavaraisuutta.

Taseen velkapuoli näkyy usein riittävällä tarkkuudella taseesta, kun analyysissä vielä lisätään taseeseen leasing-rahoituksen vastuut ja IFRS-tilinpäätöksessä myös vuokravastuut. Lisäksi saattaa olla ns. piileviä vastuita tai riskejä, jotka tulevat esiin viimeistään yrityskauppojen yhteydessä suoritettavassa DD-tarkastuksessa. Ne saattavat liittyä erilaisiin keskeneräisiin riitoihin, veroasioihin, ympäristöriskeihin, henkilöstöriskeihin ym. taseen ulkopuolisiin seikkoihin, joista saattaa muodostua vastuita. Toteutuessaan nämä riskit saattavat rasittaa yhtiön omavaraisuutta merkittävästi.

Siinä missä tilinpäätöksen tuloslaskelma kuvaa kumulatiivistä kertymää koko tilikaudelta, kuvaa tase vain tilinpäätöshetken tilannetta. Tämän johdosta esimerkiksi käyttöpääoman vaihtelu vuoden mittaan ja/tai tuloksen/kassavirran kertyminen tilikauden aikana tulisi ottaa huomioon mm. tilinpäätösajankohtaa valittaessa ja vähintäänkin viestittäessä asiassa rahoittajien tai muiden sidosryhmien suuntaan.

Kassavirta

Korona on laskenut varsin monen yrityksen liikevaihtoa. Kun liikevaihto laskee, etenkin valmistavan teollisuuden käyttöpääoman tarve pienenee, mikä näkyy kassavirrassa positiivisesti. Kun samalla pidättäydytään investoinneista ja siirretään investointeja tulevaisuuteen, siirtyy negatiivinen kassavirta siltäkin osin tulevaisuuteen. Myös veronmaksua on voitu siirtää järjestelyillä ja korotetuilla poistoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että laskun alkuvaiheessa yrityksen kassatilanne saattaa jopa parantua. Lisäksi erilaiset tuet ja erilaisten maksujen ja lainojen lyhennysten siirtäminen on helpottanut yritysten kassatilannetta.

Kassavirtaa analysoitaessa on käytännöllistä ensin keskittyä puhtaasti liiketoiminnalla aikaansaatuun kassavirtaan, jossa käyttökatteesta vähennetään investoinnit käyttöomaisuuteen ja käyttöpääomaan sekä verot.

Liiketoiminnan kassavirtaan lisätään/vähennetään mahdolliset muut tulot ja kulut sekä uudet pääomasijoitukset sekä vähennetään mahdolliset pääoman palautukset. Saatu summa kuvaa liiketoiminnalla aikaansaatua kassavirtaa lisäerineen, ja sitä voidaan kutsua esim. omarahoituskyvyksi. Se on summa, joka on jäänyt korkojen ja lyhennysten maksuun sekä lyhytaikaisten rahoituserien muutokseen ilman pääomalisäyksiä ja/tai voitonjakoa.

Kassavirtatarkastelu ottaa tulosta paremmin huomioon tekijät, jotka kyllä parantavat tulosta, mutta näkyvät lisääntyneenä käyttöpääomana ja/tai investointeina. Lisäksi, mikäli on pitempi aikasarja käytettävissä, voidaan laatia useammalta vuodelta vertailu tuloksen ja kassavirran kehityksestä.

Artikkelin seuraavassa osassa käsittelemme tilinpäätöksestä laskettavien tunnuslukujen analysointia. Lisätietoja tilinpäätösanalyysista löytyy mm. Yritystutkimus ry:n julkaisusta Yritystutkimuksen tilinpäätösanalyysi.  Voit myös kysyä lisää asiantuntijoiltamme.

Ota yhteyttä

Martin Krokfors

Partneri

+358 40 042 4179

etunimi.sukunimi@cag.fi