Tilinpäätösanalyysi poikkeustilanteessa – Osa II

Neuvonantopalvelut

Tilinpäätösanalyysissa tutkitaan yrityksen kannattavuutta ja taloudellista tilaa käyttämällä hyväksi yrityksen tilinpäätöstietoja. Tilinpäätöksestä voidaan laskea useita tunnuslukuja, joiden avulla yrityksiä voidaan vertailla keskenään.

Pelkkiä tunnuslukuja vertaamalla saadaan vain suuntaa antavia tuloksia, ja tunnuslukuihin perustuvat vertailut ovat useimmiten valideja vain saman toimialan ja kokoluokan yritysten kesken.

Tunnusluvut

Tyypillisesti tunnuslukuja laskettaessa kaavassa on jaettava ja jakaja ja lopputulos esitetään kokonaislukuna tai prosentteina. Kun laskenta tehdään tarkoituksella ja/tai vahingossa vääristyneistä luvuista, on tulos tietysti harhaanjohtava. Vääristyneenä voi olla joko jaettava tai jakaja tai molemmat. Esimerkiksi, jos yhtiön käyttöomaisuus on taseessa aliarvostettuna, ovat sen vakavaraisuustunnusluvut todellista heikompia, mutta kun tasearvoa käytetään pääoman tuottolaskelmissa, antaa se todellista parempia arvoja.

Tunnuslukuja verrataan toimialaan

Yritykset vertaavat tunnuslukuja eniten omiin historiallisiin lukuihinsa ja ovat tyytyväisiä, jos kehitys on positiivista. Tulee kuitenkin muistaa, että rahoittajilla on käytettävissään tiedot myös muista saman toimialan yrityksistä, jotka ovat niiden asiakkaita. Vaikka yrityksen tunnusluvut olisivat parantuneet, on yrityksen asema verrattuna muihin toimialan yrityksiin voinut heikentyä, jos muiden yritysten kehitys on ollut vielä parempaa.

Kannattavuus

Kannattavuuden mittarina käytetään usein käyttökateprosenttia, jolloin pystytään helposti vertailemaan saman toimialan yrityksiä keskenään.  Kuitenkin sellaiset yritykset, joilla on paljon leasingrahoituksella rahoitettua kalustoa, ovat käyttökatevertailussa heikompia, koska niillä on käyttökatteen yläpuolella kalustoon liittyviä eriä, jotka omistuskaluston kyseessä ollessa ovat käyttökatteen alapuolella.

Liikevoittoprosentti on myös kelvollinen mittari, mutta kun sitä käytetään toimialan eri yritysten vertailuun, voivat poistokäytäntöjen erot eri yrityksissä vääristää vertailua. Lisäksi on aina syytä tarkistaa, onko tarkasteltavalla tilikaudella tehty muutoksia poistosuunnitelmaan, koska silloin tilikausien välinen vertailtavuus heikkenee. Esimerkiksi eräs kiinteistösijoitusyhtiö muutti poistokäytäntöään ja viesti kannattavuuden paranemisesta. Kuitenkin, jos poistot olisi tehty samoilla periaatteilla kuin edellistilikaudella, kannattavuus olisi heikentynyt.

Taseeseen sitoutuneen pääoman huomioon ottava kannattavuuden yleisesti käytetty mittari on sijoitetun pääoman tuottoprosentti. Siinä suhteutetaan liiketoiminnan tulos sijoitettuun pääomaan. Tunnuslukua voidaan verrata myös eri toimialojen yritysten kesken. Ongelmana tässä tunnusluvussa on sijoitetun pääoman todellinen käypä arvo. Esimerkiksi yrityksen oma pääoma voi olla huomattavasti pienempi kuin oman pääoman käypä arvo, eli käytännössä hinta, jolla yritys olisi myytävissä. Tämä saattaa johtaa todellista suurempiin tuottoprosentteihin.

Vakavaraisuus

Yrityksen vakavaraisuutta mitataan omavaraisuusasteella, joka kuvaa oman pääoman/omien varojen osuutta taseessa. Hyvä omavaraisuus toimii monikäyttöisenä puskurina, kun yrityksen tulos, kassavirta tai likviditeetti vaihtelee.

Omavaraisuusaste = Oikaistu oma pääoma / Oikaistu taseen loppusumma x 100 %

Omavaraisuusaste lasketaan tasekirjan antaman informaation perusteella. Kun halutaan saada mahdollisimman oikea kuva yrityksen vakavaraisuudesta, on oleellista, että sekä omaisuuden että velkojen käyvät arvot, mukaan lukien piilevät velat ja vastuut, ovat mukana omavaraisuusasteen laskennassa. Tämän vuoksi tilinpäätösluvut vaativat oikaisua. Oikaisuissa mm. tasearvot korvataan käyvillä arvoilla sekä huomioidaan taseen ulkopuoliset erät, kuten leasing- ja vuokravastuut. Oikaisujen tekeminen vaatii huolellista analysointia ja arvonmäärityksiä.

Oikaisuilla oikeaan lopputulokseen

Kun analyysien ja arvonmääritysten kautta on saatu oikaistua yrityksen taseeseen sisältyvät erät, tulee oikaisut ottaa huomioon, kun lasketaan omaan pääomaan ja/tai taseen loppusummaan suhteutettuja tunnuslukuja.

Onko tilinpäätösajankohta optimaalinen?

Yhtiön omavaraisuusaste voi vaihdella myös tilikauden aikana. Vaihtelua aiheuttaa etenkin käyttöpääoman vaihtelu sesonkiluoteisilla sekä suuria projekteja toimittavilla yhtiöillä. Seuraamalla käyttöpääoman ja taseen kuukausittaisia vaihteluita, voi löytää tunnuslukujen kannalta optimaalisen tilinpäätösajankohdan. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä asiaa, että yrityksen rahoitus täytyy varmistaa koko tilikauden aikaisen tarpeen mukaisesti.

Going concern vai realisointiarvo?

Omaisuuserät voidaan arvostaa ns. going concern -arvoon. Tämä arvo kuvaa omaisuuserän arvoa nykyiselle omistajalle liiketoiminnan jatkuessa. Arvo saattaa poiketa merkittävästi omaisuuden tasearvosta. Going concern -arvo ei kuitenkaan välttämättä anna oikeata kuvaa omaisuuden arvosta toiminnan jatkuvuuden ollessa uhattuna ja/tai yrityskauppatilanteessa, jossa ostaja ei tarvitse ko. omaisuuseriä.

Läheiset yhtiöt vaikeuttavat analysointia

Kirjoituksen ensimmäisessä osassa käsiteltiin tarkastelun kohteena olevan yhtiön itsenäisyyttä. Yhtiöön liittyvät läheiset yhtiöt voivat vaikeuttaa tunnuslukujen analysointia, ja siksi tulisikin varmistua tällaisten yhtiöiden olemassaolosta. Konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuutta on vähennetty, mutta rahoittajat voivat sellaista kuitenkin vaatia välttääkseen manipulointimahdollisuuden. Muita tunnuslukuja tarkastelemalla voi myös saada lisätietoja vakavaraisuusanalyysin tueksi ja indikaation mahdollisesta manipulaatiosta.

Yrityskaupoissa DD-tarkastus paljastaa virheet

Yrityskauppojen yhteydessä ostaja haluaa varmistua yrityksen todellisesta vakavaraisuudesta ja oman pääoman käyvästä arvosta. Ostajan teettämässä due diligence -tarkastuksessa käydään läpi taseeseen kirjatut omaisuuserät ja niiden oikeat arvot sekä erilaiset piilevät vastuut kuten ympäristövastuut, henkilöstöriskit, mahdolliset riidat ym.  Osa riskeistä voi olla sellaisia, että ne jäävät toteutumatta, mikä huomioidaan yleensä kauppasopimuksessa ja tarvittaessa jätetään osa kauppasummasta sulkutilille tarvittavan pitkäksi aikaa.

Myyjäkään ei välttämättä ole tunnistanut kaikkia yrityksen taseen ulkopuolisia vastuita ja yrityksen arvoon vaikuttavia riskejä. Yrityskauppaan olisikin hyvä valmistautua teettämällä ns. vendor due diligence, eli myyjän DD-selvitys. Sen avulla riskit voidaan tunnistaa ja niihin voidaan varautua ennen kauppaa.

Lue myös: Vendor DD – tärkeä osa yrityskauppaa

Listatut yhtiöt joutuvat viestimään yrityksen arvoon vaikuttavista riskeistä heti, kun ne tulevat tietoon. Periaatteessa listattujen yritysten vastuista ja riskeistä pitäisi siis olla aina oikea kuva olemassa, mutta käytäntö on kuitenkin osoittanut, ettei näin aina ole.

Lisätietoja tilinpäätösanalyysista löytyy mm. Yritystutkimus ry:n julkaisusta Yritystutkimuksen tilinpäätösanalyysi.  Voit myös kysyä lisää asiantuntijoiltamme.

Ota yhteyttä

Martin Krokfors

Martin Krokfors

Partneri
etunimi.sukunimi@cag.fi
Sari Haarala

Sari Haarala

Partneri
etunimi.sukunimi@cag.fi

Corporate Advisor Group Oy

Puhelin 09 476 4600
Sähköposti info@cag.fi
Osoite Bulevardi 6 C
(sisäänkäynti Yrjönkatu 7 C)
00120 Helsinki
Postiosoite Corporate Advisor Group Oy
PL 176 FI-00101 Helsinki
Y-tunnus: 1016430-8