Vinkkejä tilinpäätökseen

27.1.2023 Neuvonantopalvelut

Tilinpäätös valmiiksi nopeasti

Vuoden vaihteen jälkeen laadittavan tilinpäätöksen suhteen kannattaa toimia ripeästi tilinpäätöksen saattamiseksi eri sidosryhmien käyttöön sekä kaupparekisteriin, josta luottotietoyhtiöt saavat sen käyttönsä. Rahoittajat malttavat kyllä odottaa tilinpäätöksen valmistumista, mutta yleensä he tekevät vain poikkeustapauksessa rahoituspäätöksen tilikauden vaihteen jälkeen, ennen kuin tilintarkastettu uusi tilinpäätös ja sen pohjalta tehty reittaus on käytettävissä.

Tilinpäätöksen laatimista voi nopeuttaa hyvällä ennakkosuunnittelulla. Tilitoimistolta tai internetistä saa tilinpäätöksen muistilistoja, joista voi helposti poimia useita asioita, jotka voi laatia etukäteen tai valmistella viimeistelyä vaille valmiiksi ennen tilikauden vaihdetta.

Inventaario on helppo tehdä etukäteen, mutta sen jälkeen täytyy valvoa, että kaikki saapuvat erät, joista tulee lasku yhtiöön, tulevat mukaan korjattuun lopulliseen inventaarioon. Samoin menetellään lähtevän tavaran kanssa. Silloin kun keskeneräiset työt ovat osa tilinpäätösinformaatiota, tulee niiden osalta tiedot valmistella etukäteen. Voisi sanoa, että inventaario on miltei yhtä helppo tehdä etukäteen kuin jälkikäteen, ja se on helpompaa ja mahdollista tehdä tarkemmin kaksi viikkoa etukäteen, kuin kaksi tai kolme kuukautta jälkikäteen.

Valmisteltaessa tilinpäätöstä eri osa-alueiden ohjeistukset tehdään tilinpäätöstiimille ja ohjeiden noudattamista valvotaan sopivalla tavalla. Valvottavia kohteita ovat mm. myynnin laskutus hyvityslaskuineen, ostot, siirtosaamiset ja -velat, matkalaskut, varaukset ja käteiskassat.

Tilintarkastajaa voi myös informoida asiasta, jolloin hän voi tehdä mahdollisia etukäteiskäyntejä ja -tarkastuksia.  Samalla tilintarkastaja voi jakaa omaa kevään työtaakkaansa tasaisemmin.

Ennakkovalmistelujen avulla tilinpäätös on mahdollista laatia hyvinkin nopeasti. Esimerkiksi eräällä 70 maassa toimivalla kansainvälisellä konsernilla oli yksinkertainen toimintaohje siitä, että vuodenvaihteen jälkeen oli viisi arkipäivää aikaa raportoida Suomen yhtiön tilinpäätösluvut. Uudenvuodenpäivä ja loppiainen laskettiin arkipäiviksi silloin, kun ne eivät osuneet viikonloppuun. Parin ensimmäisen harjoitteluvuoden jälkeen tiukassa raportointiaikataulussa pysyminen sujui yhtiöltä jo rutiinilla.

Mitä jos muuttaisikin tilinpäätösajankohtaa?

Noin kaksi kolmasosaa yhtiöistä päättää tilikautensa vuodenvaihteessa. Vaikka tilinpäätökseen kerätään koko tilikauden tapahtumat, on se taseen osalta vain yhden päivän tilanne, eikä vuodenvaihde ole kaikille yhtiöille paras mahdollinen tilinpäätöshetki. Syynä tähän voivat olla suuret vaihtelut tilikauden sisällä tai poikkeuksellinen tilanne, joka on käynnissä tilinpäätösaikana.

Yhtiön tilinpäätöstiedoista lasketut tunnusluvut vaikuttavat yrityksen reittaukseen. Reittaus vaikuttaa niin yhtiön rahoituksen saatavuuteen ja hintaan kuin myös päämies-, tavarantoimittaja- ja asiakassuhteisiin.

Vaihtelut tilikauden sisällä

Sesonkiluonteisissa yrityksissä tase vaihtelee etenkin käyttöpääoman osalta vuoden mittaan. Vaikka myynti olisi vuoden aikana tasaista, saattaa yritys silti olla käyttöpääoman osalta sesonkiluonteinen, ja mikäli yhtiön jalostusaste on korkea, voi tilinpäätöshetkestä tulla todella merkittäviä vääristymiä tulokseen ja taseeseen. Tällaisessa tapauksessa on perusteltua siirtää tilinpäätöstä sellaiseen ajankohtaan, joka kuvaa paremmin yhtiön keskimääräistä tilannetta vuoden aikana.

Poikkeukselliset tilanteet

Myös erilaiset poikkeukselliset tilanteet voivat olla syitä siirtää tilinpäätösajankohtaa. Jos yrityksellä on suuria, keskeneräisiä investointeja tai käynnissä oleva rakennemuutos, tai yhtiö on esimerkiksi realisoimassa ylimääräistä omaisuutta tai liiketoimintoja, voi keskeneräinen projekti vääristää yhtiön tulosta ja/tai tasetta. Tällöin tilinpäätösajankohdan siirto voi olla hyvä ratkaisu.

Vaihtoehtona on viestiä poikkeukselliset, tulosta tai tasetta rasittavat tiedot taseen liitetiedoissa. Ongelmana on kuitenkin se, etteivät luottotietoyhtiöt juurikaan hyödynnä tasekirjan liitetiedoissa annettuja, mahdollisesti oleellisiakaan lisätietoja. Myös rahoittajien reittaukset perustuvat pääsääntöisesti tilinpäätöksen perusmateriaaliin.

Konsernitilinpäätöksen laadinta

Mikäli yritysryhmään kuuluu useampia yhtiöitä, on syytä laatia kokonaisuudesta konsernitilinpäätös, vaikka sitä ei vaadittaisi esim. yrityksen koon takia. Rahoituspäätöksen käsittely saattaa viivästyä, mikäli konsernitilinpäätöstä ei ole käytettävissä. Konsernitilinpäätöstä ei välttämättä tarvitse julkaista julkisissa tiedoissa erillisyhtiöiden tilinpäätöksen materiaalin liitteenä, vaan sitä voidaan käyttää sidosryhmäviestinnässä tarpeen mukaan.

Kehittämismenojen aktivointi

Kehittämismenojen aktivointi muuttui sisällöltään ja ohjeistukseltaan vuonna 2016. Aktivointiedellytykset lievenivät, mutta tilalle tuli vaikutus osingonjakoon.

Mikäli tilikauden aikana on tehty sellaisia kehittämistöitä tai -projekteja, joista seuraa tuloja tulevina vuosina, voidaan harkita menojen aktivointia. Esimerkiksi jos koronatilanteessa muiden töiden vähentyessä on tehty kehittämistyötä, kannattaa aktivointia harkita. Menojen aktivointi parantaa tulosta, mutta on yrityksen kassavirtapohjaisen tarkastelun kannalta neutraali.

Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että kehittämismenojen aktivointi vähentää taseessa olevalla arvollaan jakokelpoista vapaata omaa pääomaa ja rajaa siten osingonjakoa.

Suunnitelmanmukaiset poistot

Suunnitelmanmukaisia poistoja on mahdollista korjata. Muutokset olisi parempi tehdä jo tilikauden alussa, mutta mikäli sumupoistot ovat kilpailijoihin ja etenkin listattuihin yhtiöihin nähden korkeammalla tasolla suhteessa liikevaihtoon, on syytä harkita poistosuunnitelman korjausta kesken tilikauden. Tämä siksi, että annetaan oikeampi kuva yhtiön todellisesta kannattavuudesta.

Jos yhtiön sumupoistot suhteessa liikevaihtoon ovat esimerkiksi kolme prosenttia suuremmat kuin kilpailijalla, tarkoittaa se yhdeksän prosentin käyttökatetasolla jo kolmannesta, mikä näkyy tuloksessa ja sitä kautta reittaukseen vaikuttavissa tunnusluvuissa.

Taseen liitetietoihin on muutoksen yhteydessä syytä lisätä vertailulaskelmat uuden ja vanhan poistotason vaikutuksesta tulokseen.

Bruttotuloksen käyttö

Pienille yhtiöille on sallittu käyttää tilinpäätöksessä bruttotulosta liikevaihdon sijaan, mikä on hieman ongelmallista.  Bruttotulosta käyttämällä saadaan häivytetyksi hinnoittelutietoa, mutta koska bruttotuloksen yläpuolella voi olla liiketoiminnan muita tuottoja, ei bruttotulos välttämättä anna kuvaa yhtiön perusliiketoiminnan todellisesta kannattavuudesta. Rahoittajien ja luottotietoyhtiöiden reittausjärjestelmät eivät myöskään toimi kunnolla ilman lisätietoja.

Lisäinformaatiota liitetietoihin

Kaupparekisterin tilinpäätösrekisteri on julkinen rekisteri, josta tarjotaan mahdollisuus arvioida kohdeyrityksen riskisyys esim. myytäessä yritykselle luotolla tavaroita tai palveluita. Tämän vuoksi valtaosalla yrityksistä on velvollisuus toimittaa tilinpäätösasiakirjat määräajassa kaupparekisteriin. Tasekirjassa annettavat liitetiedot ovat osa tilinpäätöstietoja ja niissä voi kertoa tarkentavia tietoja liittyen sekä yhtiön liiketoimintaan ja varallisuusasemaan että riskeihin. Tietysti liian paljastavat tiedot voi kertoa erikseen valikoiduille sidosryhmille, kuten rahoittajille ja tärkeimmille tavarantoimittajille tai päämiehille.

Liitteisiin voi laatia poikkeuksellisista eristä vertailu-/normalisoidut laskelmat, joiden avulla voidaan viestiä esimerkiksi suurista investoinneista, etenkin mikäli ne eivät näy vielä tuloksessa. Ilman lisäinformaatiota voi näyttää muuten siltä, että liikevaihto ja tulos polkevat paikallaan, vaikka on investoitu ja velkojen määrä on kasvanut.

Merkittävät alaskirjaukset (saamiset, vaihto-omaisuus ym.) ovat saattaneet sisällöltään kertyä useiden vuosien aikana, mikä on myös oleellinen lisätieto tilinpäätösinformaatioon. Kun suoritetaan alaskirjauksia vanhoista ”synneistä”, niistä muodostuu kyseisen tilikauden kuluerä, mikä omalta osaltaan heikentää tulosta, vaikka kassavirtavaikutus on usein positiivinen. Ilman täydentäviä lisätietoja saattaa tilinpäätös antaa tarkasteluvuonna aivan virheellisen kuvan yhtiön kannattavuudesta.

Rahoittajilla on nykyään käytössä, reittauksen ohella, yksinkertainen tunnusluku ”korolliset nettovelat/käyttökate”. Tunnusluku voi vääristyä tarpeettomasti, jos käyttökate sisältää poikkeuksellisia negatiivisia eriä ja korollisiin velkoihin sisältyy korottomia velkoja. Lisäksi yrityksellä voi olla varsin likvidiä sijoitusvarallisuutta. Mikäli sijoitusvarallisuus on kirjattu pitkäaikaisiin sijoituksiin, se tulkitaan osaksi käyttöomaisuutta, eikä varallisuutta huomioida arvioitaessa yhtiön likviditeettiä tai nettovelkaisuutta. Lisätiedoissa voi korjata nettovelkoja käteisvarojen lisäksi likvideillä sijoituksilla ja laskea todellisen velka-käyttökate -suhteen. Eräässä tapauksessa pankki antoi yritykselle pitkäaikaista lainaa huomattavan summan, jotta yhtiö merkitsi pankin myymiä sijoitustuotteita. Kun sitten tarkasteltiin nettovelkojen ja käyttökatteen suhdetta, pankki ihmetteli suhteen merkittävää heikkenemistä, unohtaen, mistä velkojen kasvu johtui.

Kun yrityksellä on käytössään pitkäaikaisia lainoja, kannattaa sekin tuoda tarvittaessa lisätiedoissa esiin tavanomaista selkeämmin. Yhtiönhän tulee kirjata seuraavan tilikauden lyhennykset lyhytaikaisiin velkoihin ja usein lisätiedoissa esitetään yli viiden vuoden päähän ulottuvat lainat. Jos yrityksellä on paljon velkaa, mutta lainojen takaisinmaksusta on ohjelma, joka ajoittuu pitkälle tulevaisuuteen, kannattaa se viestiä selkeästi.

Yhtiön kassavirtaperusteisessa tarkastelussa pyritään kassavirtaa rasittava korvausinvestointitarve arvioimaan suunnitelmanmukaisten poistojen avulla. Jos todelliset korvausinvestointitarpeet ovat selvästi poistoja pienemmät ja esim. ajallisesti kaukaisuudessa, kannattaa siitä kertoa lisätiedoissa. ”Ylimääräinen” kertyvä tulorahoitus toimii siten yrityksen rahoituspuskurina ja on tarvittaessa käytettävissä vieraan pääoman lyhennyksiin.

Taseen erät kannattaa käydä huolellisesti läpi, ja varmistaa taseessa olevan omaisuuden käyvät arvot. Mikäli käyvät arvot ovat selvästi tasearvoja korkeammat, parantaa se vakavaraisuutta, mutta heikentää suhteellista kannattavuutta. Sama pätee tietysti toisin päin. Suomessa siirryttiin vuonna 1995 suunnitelmanmukaisiin poistoihin, mutta edelleenkin niiden suuruudessa törmää välillä huomattaviin eroihin jopa saman toimialan yrityksillä. Esim. vankan kivitalon vuotuisina poistoina voidaan käyttää kaikkea 7 ja 2 %:n (keskustakiinteistöissä jopa 1 %:n) välillä, jolloin poistoajat ovat 15 – 100 vuotta, eikä rakennuksen tasearvo seuraa mitenkään sen todellista arvoa.

Mitä tulee tehdä tilikauden vaihteen jälkeen

Tarkista, että kaupparekisterissä ja luottotietoyhtiöillä on taltioituna viimeisin virallinen tilinpäätös. Veroilmoitus voidaan jättää myös keskeneräisillä tilinpäätöstiedoilla ja ne saattavat rekisteröityä kaupparekisteriin verottajan toimittamina. Eräässä tapauksessa yhtiön viimeisin tilinpäätös kaupparekisterissä sisälsi pelkästään tilintarkastuskertomuksen. Ilmeisesti kertomus oli lähetetty verottajalle jälkikäteen, ja se oli verottajalta toimitettu kaupparekisteriin yhtiön virallisena tilinpäätöksenä.

Yleensä ei kannata pantata huonoakaan tilinpäätöstä, koska jo tilinpäätöksen myöhästyminen aiheuttaa reittauksen heikkenemisen. Tilinpäätöksen myöhästyminen tai toimittamatta jättäminen saattaa lisätä myös taloudellisten vastuiden uhkaa hallituksen jäsenille. Lisäksi luottotietoyhtiöt saattavat, tilinpäätöstietojen myöhästyessä, painottaa reittauksessa enemmän todellista maksukäyttäytymistä.

Halutessaan voi myös tarkistaa luottotietoyhtiöiden laskemat tunnusluvut. Tarkistettavia kohteita ovat mm:

• Onko mukaan laskettu taseen ulkopuolisina velkaerinä leasingvastuut?
• Onko korottomat velat käsitelty esim. likviditeetin tunnuslukulaskennassa korottomina?
• Onko liiketoiminnan muita tuottoja siirretty satunnaisiin tuottoihin? Onko niiden osalta verot korjattu?

Tulos- ja tase-ennusteista voi laatia myös ennakkoon analyysin erillisellä analyysiohjelmalla, jolloin voi ennakoida tunnuslukujen kehitystä. Sen jälkeen voi tietysti tutkia, onko mitään keinoja vaikuttaa vielä tilinpäätöksen rakenteeseen. Etenkin sellaisten yhtiöiden, joilla on rahoitussopimuksia, jotka sisältävät tunnuslukupohjaisia kovenantteja, kannattaa tehdä etukäteisanalyysi mieluiten niin aikaisin, että voidaan vielä vaikuttaa kovenanttien tunnuslukutasoihin.

Ota yhteyttä